”Ei riitä, että hoivakoti näyttää hyvältä, sen pitää olla toimiva.”

Minkälainen on hyvä hoivakoti? Kysyimme asiaa sosiaalisessa mediassa ja koostimme vastaukset yhteen. Esiin nousivat ainakin esteettömyys, viihtyisyys ja harkittujen yksityiskohtien tärkeys.

”Olin käymässä eräässä vasta rakennetussa hoitokodissa, jossa mitkään tilat eivät toimineet. Lisäksi tilat olivat aivan liian pieniä. Suunnittelu oli tehty päin seiniä, joten osa tiloista meni remonttiin. Pitäisi kysyä aina tulevilta käyttäjiltä, mikä toimii ja mikä ei. Ja ihan kaikilta käyttäjiltä. Siis myös siivoojilta ja keittiöhenkilöstöltä.”

Näin kertoi eräs vastaaja, kun kysyimme sosiaalisessa mediassa, minkälaisia asioita heidän mielestään pitäisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan ikäihmisten erityistarpeisiin sopivia hoivakoteja.

Meille käyttäjien kokemukset ovat tärkeitä, sillä ammattitaitoisinkaan arkkitehti ei automaattisesti tiedä, minkälaista hoivakodin käyttäjän arki on ja minkälaisiin tarpeisiin tilojen on taivuttava.

Siksi haluamme kuunnella käyttäjiä – siis asukkaita ja henkilökuntaa. He tietävät parhaiten. Vain näin voimme suunnitella tiloja, jotka toimivat ihanteellisesti vuoden jokaisena päivänä. Aivan kuten eräs vastaajista toteaakin:

”Ei riitä, että hoivakoti näyttää hyvältä, vaan pitää olla toimiva.”

Minkälainen toimiva hoivakoti sitten on, kun käyttäjiltä kysytään? Aloitetaan kierros yleisistä tiloista.

Alla olevat lainaukset ovat vastaajien kommentteja sosiaalisessa mediassa tekemäämme kyselyyn.

Yhteisissä tiloissa on päästävä liikkumaan sujuvasti

Ikäihmisten hoivakodeissa esteettömyys on suunnittelun tärkein lähtökohta. Erilaisia apuvälineitä rollaattorista pyörätuoliin tarvitaan, joten niillä on päästävä liikkumaan sujuvasti ja turvallisesti sekä tilojen sisällä että ulkopuolella. Mahdollisiin hisseihin pitää mahtua paareilla ja toisinaan myös sängyllä. Käytävien ja oviaukkojen tulee olla riittävän leveitä. Lisäksi liikkumista helpottavat molemmin puolin käytävää olevat kaiteet. 

”Tilojen tulee olla avaria, jotta apuvälineillä on helppo liikkua. Kynnyksiä ei saa olla, ja parvekkeillekin pitää päästä ja mahtua.”

Fyysisen esteettömyyden lisäksi ikäihmisille suunnitelluissa tiloissa on hyvä kiinnittää huomiota aistiesteettömyyteen. Se tarkoittaa sitä, että asukkaan aistimaailma huomioidaan kokonaisuudessaan: miltä tilassa tuoksuu, miltä siellä kuulostaa, minkälaisilta pinnat tuntuvat? Aistiesteetön tila lisää asukkaan hyvinvointia mutta helpottaa myös arjessa toimimista. Erityisen tärkeää se on silloin, jos asukkaan näkökyky tai vaikkapa kuulo on heikentynyt.

”Seinissä, lattioissa ja materiaaleissa pitää olla kontrasteja. Kontrastit helpottavat tilojen hahmottamista niin, että huononäköinen tai muistisairas kykenee liikkumaan paremmin.”

Yhteisissä tiloissa on tärkeää viihtyä, rentoutua ja viettää kivoja hetkiä. Siksi oleskelutilat eivät voi olla rauhattomia läpikulkutiloja. 

”Isoissa olohuoneissa on usein paljon häiritsevää liikettä ja ääniä tai jopa yhteys ruokailutilaan ja keittiöön. Silloin esimerkiksi televisio-ohjelman seuraaminen on mahdotonta.”

Lue lisää: Tulevaisuuden hoivakoti on esteetön myös aisteille

Omassa huoneessa pitää voida hyvin

Tarkastellaan seuraavaksi sitä, minkälainen on vanhuksen näkökulmasta toimiva asuinhuone. Senkin on oltava tietysti esteetön ja riittävän avara, jotta liikkuminen on mahdollisimman helppoa.

Kyselyymme vastanneet korostivat erityisesti asukkaiden omien WC- ja kylpyhuonetilojen toimivuutta. Kun WC on riittävän tilava, sinne mahtuu tarvittaessa myös toinen auttamaan. Kaide puolestaan tukee, kun WC:ssä asioi yksin, ja korotettu istuinkin lisää käyttömukavuutta. Lavuaarin korkeutta on voitava säätää, ja asukkaan omaan suihkutilaan on mahduttava myös istumaan.

Joskus yksityiskohdilla on enemmän merkitystä kuin ehkä uskoisikaan. Tällainen toiminnallisuutta edistävä asia on esimerkiksi pistorasian oikeanlainen sijoittelu:

”Miten esimerkiksi pyörätuolissa istuva ihminen taipuu lattianrajassa olevaan pistorasiaan panemaan yhtään mitään, kun se on nuoremmallekin vaikeaa?” 

Kovin matalalla oleviin pistorasioihin ei yllä, mutta toisaalta voi olla tärkeää, ettei asukas itse pääse käsiksi pistorasioihin – täydellistä ja kaikille sopivaa ratkaisua aina edes ole.

Käytännön toimivuuden lisäksi on oleellista, että oma huone tuntuu kodilta. Henkilökohtaisessa käytössä olevaa asuintilaa on tärkeää saada sisustaa tutuilla tavaroilla ja silmää miellyttävillä tekstiileillä. Viihtyisyyttä luodaan kuitenkin muutenkin kuin sisustamalla. Siitä muistuttaa tämä kommentti:

”Äitini ryhmäkodissa oli aikanaan otettu huomioon myös vieraat. Huoneessa mahtui viihtymään myös lastenlapset, jotka toivat suurta iloa arkeen.”

Moni vastaajista nosti esiin myös huoneen sopivan lämpötilan. Esimerkiksi huonekohtaisesti säädettävä ilmastointi tekisi oleskelusta miellyttävää.

Tärkeää on sekin, miten rakennus sijoitetaan tontille ja minkälaisia näkymiä ikkunoista avautuu. Näin sen muotoilee eräs vastaaja.

”Minulle olisi tärkeää nähdä ikkunoista elämän vilinää ja saada lämmitellä silmäluomia auringonvalossa. Olisi hyvä nähdä ikkunoista vihreitä puita, sillä se lisää hyvänolon tunnetta.”

Lue lisää: Hoivakodin sisustus tukee asukkaan hyvinvointia 

Hoivakoti on myös työympäristö

Entä sitten hoivakodin henkilökunta? Vanhusten hoivakotihan on myös henkilöstön työympäristö. Ja kun työympäristö toimii, se heijastuu myös asukkaan arkeen. Siksi tilojen suunnittelussa otetaan huomioon hoivakodissa työskentelevien ihmisten arjen sujuvuus. 

Vastaajat nostivat esiin esimerkiksi tällaisia asioita, jotka tulee huomioida, jotta tilasta tulisi mahdollisimman miellyttävä myös henkilökunnalle:

• reilunkokoiset pukuhuoneet
• lukittavat säilytyskaapit
• toimiva taukotila
• työntekijöiden käytössä olevat wc-tilat
• palaverihuone, jossa voi keskustella ilman, että tietosuoja vaarantuu.

Hoivakotien arkea pyörittävät ihmiset tietävät parhaiten, minkälaisista asioista tilan toiminnallisuus lopulta syntyy ja miten työtä voidaan käytännössä helpottaa. Esimerkiksi se, mihin varastoidaan vaipat, pesulaput ja muut arjen apuvälineet, on otettava huomioon tilan suunnittelussa.

”Yleensä siivousasiat jäävät huomioimatta. Siksi käytännöllinen siivouskeskus olisi myös hyvä huomioida rakennusvaiheessa.”  

Henkilökunnalla on paljon sellaista hiljaista käytännön tietoa, jota parhainkaan tilasuunnittelija ei välttämättä osaa ajatella. Kun päivittäistä arkea ei itse elä, esimerkiksi tällaista ei ehkä tule huomioineeksi:

”Täysi roskasäkki painaa todella paljon. Jätekatoksessa on oltava sellainen systeemi, ettei täyttä roskasäkkiä tarvitse nostaa hartioiden korkeudelle, kun sen kippaa jätesäiliöön.”

Juuri tällaisen arvokkaan ja käytännönläheisen tiedon takia pidämme tärkeänä kuulla tilojen tulevia käyttäjiä. Sosiaalisessa mediassa tekemäämme kyselyyn saimme yli 160 vastausta. Niistä jokainen huomioidaan, kun uusia, optimaalisesti toimivia hoivakoteja tulevaisuudessa rakennetaan.

Lue lisää: Minkälainen on ikäihmisten tarpeisiin suunniteltu palvelukoti?